Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt poikkeusluvan Essoten Mielen- ja kuntoutuksen talolle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) oli allekirjoittanut luvan jo 19.3., mutta tieto Essoteen tuli vasta tiistaina (14.4.)

– Päätös oli toki odotettu, mutta näinä vaikeina aikoina erityisen mukavaa saada hyviä uutisia. On kaikin tavoin perusteltua keskittää psykiatrinen hoito lähelle päivystys- ja muita tutkimuspalveluja sekä hoitoja.

Moisiossa emme voi enää jatkaa ja nämä palvelut ovat lakisääteisiä: ne on joko tuotettava itse tai hankittava muualta, sanoo kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen.

Mielen- ja kuntoutuksen talo on viimeinen Mikkelin keskussairaalaa ja laajemminkin Essoten toimintoja uudistaneen ESPER-hankkeen rakennusurakoista. Talo rakennetaan vuosien 2020-2023 aikana.

Mieleb- ja kuntoutuksen talo rakennetaan nk. Pirtin ja Pultin tontille

Taiteen edistämiskeskus on rahoittanut Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon hanketta, jonka tavoitteena on ollut edistää ja juurruttaa kulttuurista hyvinvointityötä osaksi uutta maakuntaa. Hankkeen yhteistyökumppanina on toiminut myös Essote  ArtEssote -hankkeella.

ArtEssote -hankkeessa on etsitty ja ideoitu taidetoimintaa yhdessä henkilökunnan ja taitelijoiden kanssa. Taiteilijoista mukana olivat Risto Kopperi, Anna-Maija Muurinen, Aapo Repo, Pihla Liukkonen, Katja Suomalainen, Jani Orbinski, Veikko Happonen ja Jendrek Prusak. Hankkeen aikana on järjestetty voimaannuttavaa valokuvausta nuorille äideille, sairaalaklovni- ja sairaalasirkustoimintaa, nukketeatteria, monologeja, sanataidetta, laulua, musiikkia ja äänitaidetta. Hankkeessa toteutettiin myös taidelainaamopilotti yhteistyössä mikkeliläisen taidegallerian Galleri-Arin kanssa.

ArtEssoten tavoitteena, kuten ESPER-taideprojektinkin tavoitteena, on ollut taidetoiminnan juurruttaminen osaksi Essoten palveluvalikoimaa ja toimintaa.

ArtEssoten koordinaattoreina ovat toimineet ESPER-hankkeen taidekoordinaattorit Riitta Moisander ja Heidi Huovinen, jotka ovat kirjoittaneet oheisen julkaisun. ArtEssotesta saatu palaute henkilöstöltä ja asiakkailta on ollut erittäin positiivista ja kannustavaa. Yhtenä oppina hankkeesta on se huomio, että taiteen järjestäminen sote-ympäristöön vaatii hyvän ennakkosuunnittelun, aikaa ja motivaatiota.

ArtEssoten loppuraportin voit lukea täältä.

Esper-hanke toivottaa kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Pirjo kävi lomallaan suomalaisryhmän kanssa perehtymässä ja myös osallistumassa kenialaiseen tapaan tehdä lattiavalua: vesi kannetaan lapsityövoimalla (mukana myös suomalaista naistyövoimaa) läheisestä vesikuopasta ja vesi yhdessä hiekan, sepelin ja sementin kanssa sekoitetaan maapohjan päällä.

Sitä ennen pohjalle on laitettu muovi, joka on ruiskutettu termiittimyrkyllä. Muovin päälle lasketaan betonivalu, jota pikkuisen tasoitellaan.

Tässä kyseisessä kohteessa rakennus otettiin käyttöön jo seuraavana päivänä valamisesta. Vähän siihen jäi varpaiden ja kengänpohjan jälkiä, mutta se ei ole niin nuukaa;)

Pirjo Syväoja, hankejohtaja

Taitelija Lauri Nykoppin Koivupuisto-teos ilahduttaa ja sävähdyttää julkisivun lisäksi myös Perhetalon sisätiloissa asioivia asiakkaita, potilaita ja henkilökuntaa.

Moni varmasti miettii, millainen näkymä Perhetalon ikkunoista on ulospäin. Joissain kerroksissa ikkunoiden edestä on päästy poistamaan suojamuoveja, jonka myötä näkymiä on päästy tarkastelemaan.

Kolmannen kerroksen potilashuoneet suuntautuvat Porrassalmenkadun puolelle.

Perhetalon toisessa kerroksessa huoneiden ovet ovat paikoillaan ja rakennustyöt etenevät koko talossa hyvin loppua kohden.

Länsiseinältä näkymä suuntautuu Kuumaan sairaalaan.

Taitelija Nykopp on muokannut lasitaideteoksen ikkunakohtia niin, että teos läpäisee valoa huoneisiin. Tarvittaessa ikkunat voi pimentää kaihtimilla

Pohjoisseinän auringonsäteiden läpi voi katsella Pirttiniemenkadulle.

Koivunrungon takaa voi kurkistaa kohti Naisvuorta.

Mari Hytönen, hankesihteeri

Galleriasta löydät uusia kuvia työmaiden etenemisestä marraskuun ajalta.

Perjantaina Perhetalon 3. kerroksesta saatiin nähtäväksi uudet 3D-mallit. Heti iltapäivällä malleihin kävi tutustumassa yksi Perhetalon tulevista muuttokoordinaattoreista, kätilö Emmi Kuitunen synnytysyksiköstä.

"Odotan muuttokoordinaattorin tehtävien alkamista innolla ja jännityksellä", Emmi kertoo.

Emmi pääsi tutustumaan rakentuviin tiloihin 3D-mallissa ensimmäistä kertaa. Hänen mukaansa uusien tilojen näkeminen mallissa konkretisoi paperilla läpi käytyjä suunnitelmia. On myös hyvä, että tiloihin pääsee tutustumaan ennen valmistumista.

Emmi on käynyt aikaisemmin tutustumassa jo Perhetalon työmaalla synnytysyksikön tuleviin tiloihin. 

"Työmaalla oli mielenkiintoista vierailla. Työmaan siisteys yllätti positiivisesti, samoin rakentuvien tilojen avaruus", kommentoi Emmi vierailua.

Kuten työmaavierailu osoitti, talo on edistynyt siihen pisteeseen, että suuria muutoksia ei enää toteuteta. Tässä rakentamisen vaiheessa 3D-mallit toimivatkin enemmän keinona tutustua tiloihin, joihin muutetaan kesän 2019 aikana.
Lisää 3D-mallien käytöstä voit käydä lukemassa täältä.

Helena Merikoski, suunnittelukoordinaattori

Mari Hytönen, hankesihteeri

Esper-hankkeessa aloitti lokakuussa koulutussuunnittelija Niina Hyöppinen. Niina on toiminut aikaisemmin apulaisosastonhoitajana valvontayksikössä ja teho-osastolla.

Niinan tehtävä koulutussuunnittelijana on käynnistää rakenteilla olevan simulaatio- ja koulutuskeskuksen toiminta sekä laatia Essotelle koulutussuunnitelma liittyen koulutuskeskuksen toimintaan.
"Tämä homma koostuu mm. fyysisten koulutustilojen 'rakentamisesta' ja 'sisustamisesta' käyttövalmiiksi, koulutustilan toimintamallin suunnittelusta, harjoituslaitteiston ja -välineistön suunnittelusta, koulutustarpeiden kartoituksesta, koulutuskalenterin suunnittelusta, yhteistyöverkon suunnittelusta ja luomisesta sidosryhmien, kuten oppilaitoisten, kanssa", Niina listaa.

Niina tutustutettiin simulaatiotilojen tämän hetkiseen tilanteeseen jo ensimmäisen viikon aikana.

Haasteellisimmaksi osaksi tehtävää Niina mainitsee oikeiden henkilöiden löytämisen asioiden selvittelyä ja suunnittelua varten.

Niinalta kysyttiin odotuksia tehtävään ryhtyessä ja vastauksena saatiin seuraavaa: "Odotan mielenkiintoista ja haastavaa työtä, jossa pystyn hyödyntämään omaa koulutusta sekä kouluttajakokemustani ja oppimaan itse paljon uutta."

Simulaatiokeskus sijaitsee Kuuman sairaalan laajennusosan toisessa kerroksessa ja valmistuu yhtä aikaa muun rakennuksen kanssa. Toiminnan aloitusta on suunniteltu elokuulle 2019.

"Tavoitteena on saada Essotelaisille yhteinen koulutustila, jossa voidaan turvallisesti treenata ammatissa tarvittavia taitoja", on Niinan tiivistys tilojen eteenpäin viemisestä.

Mari Hytönen, hankesihteeri

Perhetalon yhdyskäytävien nostaminen nykyisen päivystyksen sisäpihalla suoritettiin heti marraskuun alussa. Noston suorittaminen aloitettiin 1.11.2018 klo 17.00. Nostotoimien ajaksi liikenne oli suljettu Pirttiniemenkadulta ja ambulanssiliikenne ohjattiin sairaalan pääovelle. Yhdyskäytävien nostaminen sujui ripeästi, suunniteltua aikataulua edellä. Sää oli suosiollinen ja liikenteenohjauksella varmistettiin liikenteen sujuvuus alueella. 

Ensimmäisellä yhdyskäytävällä liitetään Sairaalaparkista tuleva kulkuyhteys suoraan Perhetalon aulaan (kuvassa punaisella). Toinen käytävä on nopea ja suora yhteys synnytyssaleista leikkaussalikerrokseen Kuumaan sairaalaan (kuvassa sinisellä).

Yksi yhdyskäytävä painaa noin 10-11 tonnia ja pituus on noin 22 metriä. Nostoa suoritettiin nosturilla, jonka nostoteho on 200 tonnia. Nostamisessa käytettiin apuna nosturin lisäksi ohjausnaruja sekä kuukulkijoita.

Perhetalon ja Kuuman sairaalan rakentaminen jatkuu ensi kevääseen ja yhdyskäytävät saadaan käyttöön kesäkuussa 2019.

Mari Hytönen, hankesihteeri

Sairaalaparkin katolla on ollut havaittavissa suojateltta, joka on aiheuttanut ihmetystä ohikulkijoissa. Katolla tehdään helikopterikentän valaisinten asennusta, joka vaatii sääsuojaa.

Kentälle on asennettu pintavalaisimet, jonka jälkeen valetaan ns. kovabetonipinta. Valaminen suoritetaan teltan suojissa, jotta betonipinnalla ei tapahdu erottumista eikä vesisade pilaa valettua pintaa.
Aikaisemmin valettu betonilaatta on noin 25mm valaisimia alempana, jonka vuoksi uusi betonivalu tehdään. Helikopterikentälle asennettavat valaisimet ovat erityisvalaisimia, jotka tilattiin Kanadasta ja toimitus tuli Australiasta.

Kenttä valmistuu marraskuun lopussa, mikäli sääolosuhteet eivät aiheuta esteitä työn etenemiselle. Kenttä voidaan ottaa käyttöön, kun Trafi on suorittanut tarkastuksen ja myöntänyt käyttöluvan.
Kulkuyhteys Sairaalaparkista Kuumaan sairaalaan saadaan käyttöön ensi vuonna.

Mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastasi Kuuman sairaalan valvoja Eero  Roiha.

Kuvat: Antti Kääriäinen

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kävi Essoten vieraana maanantaina 15.10.2018. Tapaamisessa hän halusi päivittää tietonsa Essotesta, jonka työntekijöistä valtaosan kuuluu STTK:n jäsenjärjestöihin.

Yhteisen keskustelun jälkeen aikaa oli vielä nopealle kierrokselle Kuuman sairaalan ensimmäisessä kerroksessa päivystyksen tiloissa. Tehyn ammattiosaston puheenjohtaja ja päivystyksen lääkintävahtimestari Kalevi Savolainen kierrätti vieraat tilojen läpi, jonka jälkeen matka jatkui kävellen Perhetalon ohitse.

Palolan mietteet Mikkelin sairaalarakentamisesta olivat seuraavanlaiset: Rakentaminen ja uuden tekeminen on hyvä asia. Hankkeen laajuus on mittava ja usean vuoden projekti, joka vaatii kärsivällisyyttä henkilöstöltä ja asiakkailta. Lopputulos on varmasti hyvä ja kärsivällisyys palkitaan uusissa tiloissa.

Rakentaminen ei sujuisi ilman osaavaa työmaahenkilökuntaa. Työmailla voi törmätä mm. sähköasentajiin, putkimiehiin, valvojiin, työnjohtajiin ja moniin muihin ammattilaisiin. Kuuman sairaalan pääurakoitsijana toimii Lujatalo Oy ja työnjohtaja Sami Huotari ehti vaihtaa muutaman sanan työstään aamun aikana.

Sami on toiminut Kuumassa sairaalassa työnjohtajana rakentamisen alusta lähtien. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. työnohjaaminen, materiaalin hankinta sekä henkilöstöasiat. Vastuualueena on Kuuman sairaalan sisäpuoliset työt sisältäen puhtaudenvalvonnan ja työturvallisuuden.

Työn haastaviin puoliin kuuluu työskentely toiminnassa olevan sairaalan ympärillä. Positiivisen yllätyksen on tuonut se, kuinka helposti asioiden yhteensovittaminen onnistuu sairaalahenkilökunnan kanssa haasteista huolimatta. Samin mukaan työssä hyvää onkin erilaisten ihmisten kanssa työskentely.

Miten sitten täysin erilaisesta maailmasta tuleva rakennusalan ammattilainen on kokenut hankkeessa työskentelyn? "Kaikkiaan sairaalarakentaminen on mielenkiintoinen ja haastava kokemus. Se mahdollistaa uusiin ihmisiin ja uuteen ympäristöön tutustumisen. Odotukset uuden oppimisesta ovat täyttyneet", Sami kertoo.

Kati Korhonen, suunnittelukoordinaattori

Mari Hytönen, hankesihteeri

Esper- hanke kävi katsastamassa historiallisen aidan entisöintimenetelmät Sulkavan Lohilahdella, Tuakon Takomolla.

Seppämestari Jarkko Kaartilanmäki.

Rauta-aita on rakennettu ensimmäisen kerran paikalleen arvion mukaan jo 1900-luvun alussa ja viimeisin entisöinti on suoritettu 1985 valmistuneen laajennusosan yhteydessä. Perhetalon puiston rakennusluvan edellytyksenä oli, että aita entisöidään ja asennetaan takaisin omalle paikalleen.

Aitatolpan valmistaneen takomon leima.

Kävimme tarkastuksella entisöintiurakan saaneen Tuokon Takomon tiloissa Sulkavalla, josta löysimme oikean sepän pajan. Pajalla valmistuu tuotteita terästä kuumentamalla ja takovasaralla muotoillen. Aitaa entisöitiin vanhoilla menetelmillä metallia kuumentamalla ja sen jälkeen työstämällä.

Seppämestari Jaakko Kaartilanmäki kertoi meille työmenetelmistä, joilla aita on aikoinaan rakennettu. Aidan raudoista löytyi tekijän leimoja, joiden perusteella voidaan mahdollisesti selvittää aidan tekopaikka.

Aidasta löytynyt sepän leima, jonka avulla yritetään selvittää aidan valmistaja.

Kunnostusten jälkeen aitaelementit lähetetään hiekkapuhallettaviksi ja pinnoitettavaksi uudelleen. Aita asennetaan takaisin paikoilleen loka- marraskuussa 2018.

Heikki Pukkila, rakennusmestari

Essotelaiset tutustuivat 11.9. Uuteen lastensairaalaan Helsingissä. Sairaala on valmistunut keväällä ja ensimmäiset asiakkaat ja potilaat tulevat taloon ensi viikolla. Lastensairaalan tarina on Suomessa ainutlaatuinen, sillä sairaalan rakentamisesta tuli Uuden Lastensairaalan tukisäätiön kautta koko Suomen hanke.

Haimme oppia myös siihen, miten tulevan Perhetalon ja Kuuman sairaalan muutot ja tilojen käyttöönotot tulee tehdä. Käsitys muuttokoordinaattoreiden tarpeellisuudesta vahvistui entisestään.

Vierailumme isäntänä toimi toiminallisesta suunnittelusta vastaava, mikkeliläislähtöinen LKT, dosentti Pekka Lahdenne. Saimme nähdä uudet, viihtyisät tilat mutta ennen kaikkea kiinnostuksemme oli kuulla uudenlaisista toimintatavoista. Kiinnostava uusi toimintatapa on esimerkiksi se, miten jokainen lapsi saa ilmoittautuessaan oman eläinhahmon, joka seuraa lasta läpi koko hoitoprosessin ja jonka avulla lapsi ja perhe voivat nähdä miten hoito etenee. Osastopotilailla on käytössä sähköinen monipalvelujärjestelmä, joka mahdollistaa kommunikaation sairaalan ja kodin välillä.

Uudessa lastensairaalassa on monia mielenkiintoisia tutkimusaiheita lapsille. Sisääntuloaulassa on interaktiivinen mediaseinä ja suuri meriakvaario. Päivystyksen yhteydessä olevassa leikkitilassa on Petri Eskelisen periskooppiteos. Siinä lapsi voi avata eri luukkuja ja tutkia, mitä jännää luukusta näkyy.

Taideteosten rahoituksesta on vastannut kaksi eri säätiötä.

Uuden lastensairaalan tavoite on antaa maailman parasta hoitoa lapsille ja perheille. Sairaalassa hoidetaan potilaita kaikkialta Suomesta ja se on myös pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoidon lastensairaala.

Pirjo Syväoja, hankejohtaja

Esper-hankkeessa valmistuu ensi keväänä kaksi isoa rakennuskokonaisuutta; Kuuma sairaala ja Perhetalo. Rakennusten valmistumisen myötä on edessä myös kaksi isoa muuttoa, kun eri yksiköt muuttavat uusiin tiloihin.

Muuttojen suunnittelu on aloitettu eri yksiköiden yhteisessä muuttotyöryhmässä syksyllä 2017. Muuttotyöryhmän tarkoituksena on tiedottaa yksiköitä rakentamisen aikatauluista  ja kertoa tulevista, muuttoihin liittyvistä tehtävistä, mutta ennen kaikkea yhdessä miettiä muuttojen mukanaan tuomia haasteita.

Muuttotyöryhmän vetäjinä toimivat Esper-hankkeen suunnittelukoordinaattorit, joilla on ajankohtainen tieto tarvittavista asioista, kuten rakennusten valmistumisaikataulusta. Muuttoryhmän ja suunnittelukoordinaattoreiden lisäksi muuttoihin liittyvää käytännön työtä varten yksiköistä valitaan muuttokoordinaattorit.

Uusien tilojen myötä käyttöön tulee myös uutta tekniikkaa ja laitteita. Tätä varten käyttäjille järjestetään koulutukset tiloista sekä kootaan tilojen käytön käsikirja. Käsikirja sisältää kuvien kera mm. eri laitteiden käyttöohjeet.

Perhetalon julkisivu Pirttiniemenkadulta katsottuna.

Heidi Korhonen aloitti päivystyksen muuttokoordinaattorina maaliskuun alussa. Hän koordinoi päivystyksen uusien tilojen käyttöönottoa ja päivystysosaston muuton elo-syyskuun vaihteessa.

Heidin mukaan muuttokoordinaattorilla tulee olla laaja-alainen näkemys yksikkönsä toiminnasta sekä mielellään myös kokemusta hoitotyöstä. Haittaa ei ole myöskään hyvästä hahmotuskyvystä, napakkuudesta ja periksiantamattomuudesta.

Muuttokoordinaattori Heidi Korhonen.

Muuttokoordinaattorin työlista on pitkä ja selvitettäviä asioita on lukuisia. Tehtävänä voi olla kaikkea yksittäisen hanskatelineen kiinnittämisestä aina koulutuksiin ja monien yhteistyötahojen aikataulujen yhteensovittamiseen.

- Vastuultaan isoin tehtävä on kokonaisuuden hallinta, että tilat ovat siinä kunnossa, että hektistä päivystyksellistä hoitotyötä voidaan tiloissa tehdä. Kriittisten asioiden on toimittava koko ajan ja valmiustaso ei voi laskea hetkeksikään, Heidi kertoo oman yksikkönsä muutosta.

Rakentamisen ohella myös muutoissa on monia yhteistyötahoja. Oman organisaation lisäksi yhteistyössä tulee toimia muun muassa urakoitsijoiden, aliurakoitsijoiden ja laitetoimittajien kanssa.

Suunnittelukoordinaattori Kati Korhonen kiinnittämässä puuttuvaa opastetarraa.

Heidin mukaan työ vaatii aikaa ja keskittymistä, kykyä verkostoitua ja luoda suhteita, keskeneräisyyttä täytyy voida hyväksyä ja pitkää pinnaa olisi hyvä löytyä. Heidi toimii jatkossa vs. apulaisosastonhoitajana monitoimijapäivystyksessä muuttokoordinaattorin toimen lisäksi.

- Olen äärimmäisen mielelläni myös konsultoitavissa, tämä lausahdus kannattaa tulevien muuttokoordinaattoreiden muistaa ja kääntyä tarvittaessa Heidin puoleen.

Mari Hytönen, hankesihteeri

Kati Korhonen, suunnittelukoordinaattori

Helena Merikoski, suunnittelukoordinaattori

Marsalkka Mannerheim antoi omakätisesti signeeratun valokuvan kiitokseksi Mikkelin sotasairaalan keskuksen neideille 29.4.1944. ESPER-hankkeen työmaiden edetessä Essoten puhelinpäivystäjien tiloihin kävi taidekoordinaattori Heidi Huovinen hakemassa (27.8.) marsalkan kiitoslahjan puhelinvaihteen henkilökunnan pyynnöstä. Heillä ei ollut taululle tiedossa uutta sijoituspaikkaa.

Valokuva sijaitsee nyt ESPER-hankkeen taideteosjemmassa ja sille etsitään uutta näyttävää paikkaa.

– Teos on arvokas ja se kannattaa sijoittaa vitriiniin nähtäville. Mannerheimin teksti taulun takaa on syytä tuoda myös esille. Pohdimme, olisiko järkevää sijoittaa kuva ihan pääaulaan, jolloin sairaala kuuluisi Mikkelin Mannerheim-aiheiseen sotahistoriaketjuun, miettii ESPER-hankkeen hankejohtaja Pirjo Syväoja.

Mannerheimin teksti taulun takaa on syytä tuoda myös esille.

Taidekoordinaattorit tulevat sijoittamaan teoksia uudelleen. Huovinen kehottaa kysymään heiltä neuvoa muuttojen yhteydessä.

– Essote omistaa yllättävän arvokkaitakin teoksia, joita tulisi käsitellä varoen ja pohtia myös niiden kohtalo muuttojen yhteydessä. Onko kyseessä väliaikainen muutto vai lopullinen? Onko teokselle luonteva sijoituspaikka tai erityistä tunnearvoa yksikön henkilökunnalle? Neuvoa teosten siirtoon ja sijoitteluun muuttojen yhteydessä voi kysyä taidekoordinaattoreilta, minulta ja Riitta Moisanderilta, Huovinen vinkkaa.

Taidekoordinaattorit sijoittavat nykyistä taidetta uusien taideteosten kanssa uusiin tiloihin ja luovat näin uusia teoskokonaisuuksia. Tästä on yksi esimerkki taiteilija Antti Sajaniemen teokset, jotka kehystettiin uudelleen ja sijoitettiin keskussairaalan uudistettuun B-osaan. Aiemmin työt olivat hajallaan eri puolilla kuntayhtymän tiloja sijoitettuna erilleen keskussairaalan ja Moision tiloihin.

Antti Sajaniemen teokset sijoitettiin yhdeksi näyttelykokonaisuudeksi.

Teokset haluttiin sijoittaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Niissä toistuvat myös B-osan uuden värimaailman sävyt.

Lisätietoja
Heidi Huovinen
Taidekoordinaattori
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Riitta Moisander
Taidekoordinaattori
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kulku päivystykseen muuttuu Mikkelin keskussairaalalla maanantaista 3.9. lähtien. Taksilla tai omilla kyydeillä päivystykseen tulevat otetaan sisään ympäri vuorokauden ainoastaan keskussairaalan etupihan B-sisäänkäynnin kautta Porrassalmenkadun puolelta.

Rakennustyömaa valtaa Pirttiniemenkadun puoleisen päivystyksen pihatilan, jonka johdosta sinne mahtuvat ainoastaan ambulanssit ainakin vuoden loppuun saakka. Jalankulku päivystykseen onnistuu edelleen Pirttiniemenkadun ja Sairaalaparkin suunnasta vaneritunnelia pitkin.

– Rakennamme päivystyksen edustalla kulkusiltoja Kuuman sairaalan ja Perhetalon välille. Päivystyksen pihan ahtauden vuoksi meidän on turvattava hälytysajoneuvojen pääsy päivystykseen ja siksi kaikki muu liikenne ohjataan Porrassalmenkadun puoleiselle sisäpihalle. Pahoittelen tilannetta, mutta vuoden lopussa tämä päivystykseen kulku normalisoituu. On suurenmoista, että jo ensivuoden toukokuussa suuret rakennuskohteet, Kuuma sairaala ja Perhetalo valmistuvat ja elämä sairaalan pohjoispäädyssä rauhoittuu. Toivon asiakkailta ja henkilöstöltä kärsivällisyyttä, sanoo ESPER-hankkeen hankejohtaja Pirjo Syväoja.

Porrassalmenkadun sisäpihan B-sisäänkäynniltä löytyvät taksi- ja saattoliikenteen avuksi tarvittavat pyörätuolit, paarit ym. sekä tarvittaessa avustava henkilökunta. Vaneritunnelin päästä Pirttiniemenkadun puolelta näitä palveluja ei löydy.

– Mikäli itse ei koe jaksavansa kävellä päivystykseen, on ainoa reitti B-sisäänkäynnin kautta, Syväoja painottaa.

Sairaalan pääsisäänkäynti aukeaa syksyn aikana, kun vastaanottoalueen osaremontti valmistuu.

Tällä hetkellä taksi- ja saattoliikenteellä on lupa ajaa Pirttiniemenkadulta päivystyksen sisäpihalle klo 19 – 07 välisenä aikana, kun muut sisäänkäynnit ovat suljettuja. Tämä liikenne siis loppuu 3.9.

Lataa tästä tulostettava kartta: kulku paivystykseen 03092018

Lisätietoja

Kati Korhonen
Hankekoordinaattori
ESPER-hanke, Essote
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
044 351 2861

Pirjo Syväoja
Hankejohtaja
ESPER-hanke, Essote
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 359 6749

Käyttäjät pääsivät tutustumaan vastaanottoalueeseen 3D-virtuaaliympäristössä kahden päivän aikana. Alueen suunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa hiotaan yksityiskohtia. Käyttäjien kommentteja oli kuuntelemassa myös alueen arkkitehti Jarkko Joki Raami Arkkitehdit Oy:stä.

Tilojen 3D-ympäristöt ovat hyvin riisuttuja, eikä värejä ole näkyvissä. Vastaanottoalueen värisuunnitelmaa oli esittelemässä arkkitehti Eveliina Mäki-Opas Raami Arkkitehdit Oy:stä.

Sairaanhoitaja Tuija Riipinen kirurgian vastaanotolta tutustui kolmannen kerroksen peruskorjattujen vastaanottotilojen värimaailmaan. Tuija piti näkemästään!

Pirjo Syväoja, hankejohtaja

Kati Korhonen, suunnittelukoordinaattori

Tanssiryhmä Harmaa Sirkus -extended löytää performanssinsa innoittajaksi Mikkelin keskussairaalan Koivupuisto-teoksen sunnuntaina 26.8. klo 15. Tanssiryhmän projisoi oman esityksensä Perhetalon seinät muodostavaan Koivupuistoon. Esitykseen on vapaa pääsy.

Idea sai alkunsa elokuun alussa Mikkelin neljännessä nykytanssitapahtumassa, New Movement Laboratoryssa, jossa haluttiin tuoda nykytanssia katukuvaan. Tanssijat jalkautuivat eri puolille kaupunkia etsimään tiloja mahdolliselle produktiolle.

– Toisena jalkautumispäivänä törmäsimme Perhetalon upeaan Koivupuistoon, rakennukseen, jonka ulkoasu teki meihin suuren vaikutuksen.  Ja kun tarpeeksi kauan sitä ihailimme, tapasimme itse taiteilijan, Lauri Nykoppin.  Tästä tapaamisesta sai alkunsa ajatus performanssista, tanssista Koivupuistossa, kertoo Harmaan sirkuksen Fanny Gurevitsch.

Harmaan Sirkuksen muodostavat Ismo-Pekka Heikinheimo,Tiina Jalkanen ja Fanny Gurevitsch.

Tanssiryhmä Harmaaseen Sirkukseen kuuluvat Ismo-Pekka Heikinheimo, Tiina Jalkanen ja Fanny Gurevitsch. Nyt mukaan tulevat myös Sara Gurevitsch ja Tom Lönnqvist, jotka ovat olleet Nykytanssitapahtumassa jo usean vuoden ajan. 

Sara Gurevitsch on ollut alusta saakka ideoimassa ja esiintymässä tapahtuman yhteydessä järjestetyissä demo-esityksissä. Lönnqvistin äänimaailma on ollut itseoikeutetusti paikalla jo kahtena vuonna.  Lisäksi mukaan Koivupuisto-performanssiin tulee lahjakas nuori muusikko, puhaltaja Satu Tillanen, jonka musiikki on löytänyt paikkansa Lönnqvistin luomassa äänimaailmassa.

– Taide luo hyvinvointia, hyvinvointi on taiteessa ja kohtaamisissa.  Tätä ajatusta edustamme ja lähdemme sitä toteuttamaan isolla innolla. Suunnittelussa on tietenkin ollut mukana Essote, erityisesti hankejohtaja Pirjo Syväoja, jonka tuki on mahdollistanut projektin toteutumisen, Gurevitsch kiittelee.

Harmaa Sirkus

Harmaan Sirkuksen kaikki esiintyjät ovat tanssin ammattilaisia. Jalkanen on tanssija, tanssipedagogi, tanssin tutkija. Ismo-Pekka Heikinheimo on tällä hetkellä freelance taiteilija, koreografi, ja Ismo Dance Companyn taiteellinen johtaja. Fanny Gurevitsch on mikkeliläinen tanssin ja taiteen monitoimija, tällä hetkellä perustamansa tanssiopiston Etelä-Savon Tanssiopiston rehtori. 

Sara Gurevitsch ja Tom Lönnqvist edustavat Harmaassa Sirkuksessa toista sukupolvea.  Sara Gurevitsch on mikkeliläislähtöinen tanssija, koreografi, joka valmistui tanssitaiteen maisteriksi, suuntautumisvaihtoehtona koreografia Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta tänä keväänä. Tom Lönnqvist on alun perin kaupallisella alalla koulutuksen saanut urheilullinen ja taiteellinen äänisuunnittelija, joka valmistui myös Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta Valo-ja ääni opinnoista teatteritaiteen maisteriksi tänä keväänä.

Fanny Gurevitsch ja Tiina Jalkanen valuvat.

Koivupuiston performanssissa on mukana nuori myös Mikkelistä kotoisin oleva muusikko Satu Tillanen, joka on paitsi puhaltaja myös laulaja.

Lisätietoja
Fanny Gurevitsch
Harmaa Sirkus
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.>
050 514 6442

Perhetalon ja Kuuman sairaalan opasteiden suunnittelu käynnistettiin tällä viikolla Avaava Oy:n Marjo Kiven ja Laura Lahdenperän kanssa.

Avaava on luonut Mikkelin hyvinvointikeskukseen opastuskonseptin jo vastaanottoalueen ensimmäisessä vaiheessa. Samainen opastuskonsepti laajennetaan käyttöön koko kampusalueelle.

Pieniä opastemuutoksia- ja lisäyksiä tapahtuu kulkureittien muutosten myötä pitkin vuotta. Aktiivisen seurannan avulla sekä henkilökuntaa ja asiakkaita kuuntelemalla opasteita lisätään tarpeen mukaan, etenkin poikkeustilanteiden aikana.
Kuuman sairaalan ja Perhetalon opastaminen on iso kokonaisuus, joten suunnittelutyö on käynnistetty hyvissä ajoin. Suunnittelun aluksi opasteiden sijaintia tarkasteltiin ensin pohjakuvista, jonka jälkeen jatkettiin työmaille katsomaan paikkoja. Opastamisessa on otettava huomioon esteettömyys sekä asiakkaiden lisäksi tietenkin henkilökunta. Etenkin esteettömyyttä ehdittiin pohtia, kun vieraistamme Marjo kulki työmaallakin kyynärsauvojen kanssa!

Ajan myötä sähköiset opasteet lisääntyvät, jolloin opasteiden päivittäminen helpottuu. Perinteiset, staattiset opasteet on kuitenkin erittäin tarpeellisia, eikä niistä olla luopumassa. Sähköiset vaihtoehdot tulevat staattisten opasteiden tueksi ja mahdollistamaan uusia opastamisen keinoja. Aika näyttää myös, lisätäänkö opasteisiin interaktiivisuutta.

Mari Hytönen, hankesihteeri

Lähes koko hanketoimiston väki vietti lomaa heinäkuussa, mutta työmaat ovat edistyneet hienosti silläkin aikaa.
Kuuman sairaalan puolella laajennusosan vesikattotyöt etenevät ja vesikate on vedenpitävä. Sääsuojan purkaminen alkaa lähiaikoina. Leikkaussalien seinäelementtien asennukset ovat edenneet, kuten myös toisen kerroksen väliseinätyöt.

Perhetalon puolella julkisivutaidelasien asennus on saatu valmiiksi etelä-, itä- ja pohjoisseinillä. Asennukset jatkuvat länsiseinällä, eli Porrassalmenkadun puolella, ja kaikki lasit ovat paikoillaan elokuun aikana. Lisäksi pohjoissivulla vaihdetaan julkisivulaseja elokuun puolessa välissä.

Viimeistelyn osalta taiteilijamme Lauri Nykopp on päässyt työn touhuun asennetuille julkisivulle peitenappien maalaamisen merkeissä. Maanantaina kävimme ihmettelemässä Laurin mukana, kuinka pienetkin muutokset saavat teoksen näyttämään jälleen erilaiselta.

Pääaulan työt ovat edistyneet suunnitellusti ja aikataulussaan. Muun muassa runko ja yläpohjaontelolaatat on asennettu. Pääsisäänkäynti saadaan takaisin käyttöön syyskuun jälkeen ja täysin uudistunut pääaula valmistuu ensi vuoden puolella. Tällä hetkellä näkyvin osa työmaata lienee pääsisäänkäynnille tuleva lippa, joka on noussut paikoilleen.

Välinehuollon laajennuksella anturoiden valut suoritettu ja alapohjarakenteiden valut käynnissä. Välinehuollon steriilivaraston saneeraustyöt valmistuvat viikolla 32.

Lisää kuvia rakentamisesta löydät galleriasta.

Mari Hytönen, hankesihteeri

Janne, projektinjohtaja

Rakentamisen kosteudenhallinta alkaa jo suunnittelupöydältä mm. eri suunnitteluratkaisujen vertailuilla ja valinnoilla. Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan yleisesti niitä toimenpiteitä, joilla estetään ylimääräisen kosteuden pääsy rakenteisiin. Rakentamisen aikaisella työmaan olosuhteiden hallinnalla ja rakenteiden kuivumisen seurannalla luodaan kuivumisen kannalta optimaaliset olosuhteet.

Perhetalon rakentamisen aikana näkyvin työmaan kosteusteknisten olosuhteiden hallintakeino  on sääsuoja. Työmaan vesikatot on tehty sääsuojan alla. Olosuhteiden hallinnassa yksi merkittävin osatekijä on kuivattavien rakenteiden pintojen siisteys. Lisäksi työmaalla käytetään mm. kondenssi- ja adsorptiokuivaimia olosuhteiden hallintaan.

Kuivumisen seurannasta laaditaan rakennustyön aikainen kosteusmittaussuunnitelma. Suunnitelmassa on käsitelty mitattavat rakenteet ja laajuus, mittausmenetelmät, kohteen erityispiirteet ja mittaustulosten raportointi. Rakentamisen aikana Perhetalon lattioista otetaan mittaustuloksia keskimäärin 2 kpl/100m2. Kosteusmittaukset suorittaa pätevöitynyt ammattihenkilö ja rakenteiden pinnoitustyöt aloitetaan vasta kun kosteusmittaajalta on lupa saatu.

Pekka Ylönen, rakennuttajainsinööri

Esper-hankkeessa hyödynnetään 3D-teknologiaa niin uudisrakentamisessa kuin olemassa olevien tilojen saneeraamisessa. Tähän mennessä 3D-malliin on viety Perhetalon, Kuuman sairaalan, Pääaulan ja Vastaanottoalueen II-vaiheen suunnitelmat. 3D-mallien toteuttamisesta vastaa Rakennusliike U. Lipsanen.

Esper-tiimi tutustumassa uusiin 3D-malleihin kesäkuun alussa.

Suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheissa tiloja käydään 3D-malleissa säännöllisesti läpi eri käyttäjäryhmien kanssa, jotta voidaan varmistaa, että rakentuvat tilat ovat toiminnan näkökulmasta oikeanlaiset. Sen lisäksi, että tiloja käydään 3D-mallissa läpi käyttäjien kanssa, myös Esper-toimiston väki tarkastelee tiloja rakentamisen edetessä.

Lisää 3D-suunnittelusta voit käydä lukemassa täältä.

Helena Merikoski, suunnittelukoordinaattori

Kuuman sairaalan 3. kerroksessa on kesäkuussa aloitettu leikkaussalien väliseinäelementtien asennus. Leikkaussalielementit toimittaa Lujatalo Oy:n aliurakoitsija Viessmann. Heidän toimitukseen kuuluu mm. leikkaussalien väliseinät, alakatot, väliovet, läpiantokaapit ja sisäikkunat.

Kuuman sairaalan leikkaussalien toteutuksessa muuntojoustavuus on otettu huomioon väliseinien rakenteessa. Väliseinärakenne on kaksi osainen, joista sisältä katsottuna ulompi seinä on ns. paineseinä joka rakenteena varmistaa leikkaussalien tiiveyden. Sisempi seinä on ns. tekniikkaseinä johon tehdään varaukset ja asennukset leikkausalin seinillä olevalle tekniikalle. Tekniikkaseinää voidaan vaivatta purkaa jälkikäteen n. 3 m korkeuteen esim. seinapistorasian lisäyksen vuoksi.

Kuumaan sairaalan rakennetaan leikkaussaleja yhteensä 10 kappaletta, joista 7 saliin asennetaan lyijysuojaukset salissa tehtävää kuvantamista varten. Leikkaussalien asennukset jatkuvat marraskuun 2018 loppuun saakka.

Pekka Ylönen, rakennuttajainsinööri

Kuuman sairaalan puolella laajennusosan vesikattotyöt ovat alkaneet ja sääsuoja on asennettu paikoilleen. Leikkaussalien seinäelementtien asennukset ovat päässeet käyntiin U-osan kolmannessa kerroksessa ja IV-konehuoneessa asennukset etenevät niin ikään. U-osan toisessa kerroksessa ovat kevyiden väliseinien työt käynnissä. Torninosturi poistui työmaalta kesäkuun lopussa.

Kuva 1: Leikkaussalikerroksen väliseinätyöt käynnissä.
Kuva 2: Kevyiden väliseinien työt käynnissä U-osan toisessa kerroksessa.

Kuva 1: Kuuman sairaalan laajennusosan vesikattotyöt alkaneet sääsuojan asennuksilla.
Kuva 2: Kuuma sairaala.

Perhetalon puolella julkisivutaidelasien asennus jatkuu itä-seinällä ja heinäkuussa siirrytään Porrassalmenkadun puoleiselle julkisivulle. Sisäpuoliset työt etenevät kolmessa alimmassa kerroksessa tasoite-, laatoitus- ja maalaustöiden  osalta. Muissa kerroksissa on käynnissä muurattujen väliseinien ja kevyiden väliseinien työt. Vesikatolla sijaitseva IV-konehuone on asennusvalmis. Heinäkuussa aloitetaan lasikaton asennus. Talotekniikka työt etenevät rakennustöiden rinnalla.

Kuva 1: Perhetalon seinien maalaustyöt etenevät.
Kuva 2: Perhetalon seinien laatoitustyöt etenevät.

Kuva 1: Perhetalon ylemmissä kerroksissa väliseinätyöt etenevät.
Kuva 2: Julkisivutaidelasien asennukset jatkuvat itä-seinällä.

Pääaulan laajennuksella ja välinehuollon laajennuksella paalutustyöt on saatu päätökseen ja anturoiden valut ovat käynnissä. Lisäksi pääaulan ympärillä jatkuvat sisäpuoliset muutos- ja saneeraustyöt.

Välinehuollon steriilivaraston saneeraustyöt käynnistyvät heinäkuun alussa ja työt on tarkoitus saada pääosin valmiiksi elokuun alkupuolella.

Lisää kuvia rakentamista löydät täältä.

Janne Kaltiainen, projektinjohtaja

Pääsuunnittelija Rami Kolehmainen Raami Arkkitehdit Oy:stä kävi katsastamassa Kuuman sairaalan työmaan. Leikkausyksikössä hän testasi kuinka paljon leikkaussalien seiniin tulevat lyijylevyt painavat.

Lisäksi todettiin, että viikonlopun mahdolliseen myrskyyn ja sateeseen on työmaalla varauduttu vahvistamalla sääsuojan kiinnitystä kuormaliinoilla.

Heikki Pukkila, rakennusmestari

Pirjo Syväoja, hankejohtaja

Perhetalon pohjoispäädyn julkisivutaideteoksen asennus saatiin suurilta osin valmiiksi viime viikolla. Mukaan on päässyt kuitenkin jotain odottamatonta ja syytä selvitellään parhaillaan.

Taiteilija Lauri Nykopp ja projektinjohtaja Janne Kaltiainen tarkastelevat työn jälkeä.

EDIT: Paljon keskustelua aiheuttanut odottamaton asia on silmiinpistävät mustat kehykset ikkuna-aukollisten lasien kohdalla. Surullisen mustat kehykset eivät kuulu teokseen ja lasien vaihto on suunnittelun alla.

Riikka Kaartilanmäki esitteli henkilökunnalle Kuuman sairaalan ”Näkymättömät naapurit” eläinkuvamaailmaa. Riikka on luonut aikaisemmin kuosin Linnunmaito, joka on inspiroinut erityisesti eläinmaailman lintujen kuosia. Myös Linnunmaito -kuosissa näkyvät koivunsiemenet seuraavat mukana uusiin kuviin.

Henkilökunta totesi esittelyn aikana eläinten olevan lempeitä ja hyväntuulisia. Ihania eläimiä tulee näkymään esimerkiksi akustiikkalevyissä, lasien teippauksissa ja lapsille annettavissa siirrettävissä tarroissa. Kuvien käytössä on vain mielikuvitus rajana!

Eläimet löytävät toivottavasti tiensä myös Perhetalon puolelle yhdyskäytäviä pitkin!

Kati Korhonen, suunnittelukoordinaattori

Pääaulan remontin aloitus sulki sairaalan pääoven toukokuun lopulla. Remontin yhteydessä pääaulaa uudistetaan ja laajennetaan. Rakennustyöt alueella valmistuvat maaliskuussa 2019.

Pääoven sulkeminen lokakuun alkuun saakka on muuttanut niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin liikkumista sairaala-alueella, koska iso osa sairaalaan tulevista ihmisistä kulkee remontin ajan väliaikaisena pääsisäänkäyntinä toimivan B-sisäänkäynnin kautta. Sairaalassa liikkumista on pyritty helpottamaan sekä opastein että opastushenkilökuntaa lisäämällä.

Voit katsoa videon sairaalaan saapumisesta täältä.

Sairaalan pääsisäänkäynti kesäkuussa 2018.

Sairaalan rakentamisessa pyritään ottamaan kaikki asiakas- ja käyttäjäryhmät huomioon. Niinpä järjestimme tapaamisen pyöräparkkien suunnittelusta ja pyörällä liikkuvien käyttäjien huomioimisesta suunnittelussa. Keskusteluun osallistui aktiivipyöräilijä Rauni Auvinen ja Velo Saimaa ry:n Markku Pietilä sekä Esper-työryhmä.

Aluksi kävimme läpi tehdyt suunnitelmat sairaala-alueesta ja selvitykset henkilövirroista. Runsaan keskustelun ja kokemuksien vaihdon kautta saimme paljon eväitä suunnittelijoille vietäväksi, esimerkiksi tiedon pyöräilevien asiakkaiden vaatesäilytystarpeista. Tapaamisen lopuksi kävimme ”tarkastamassa” sairaalan piha-alueen pyöräilijän silmin.

Voimme todeta, että nyt on taas yksi kivi käännetty polulta kohti parempaa sairaalaa.

Helena Merikoski, suunnittelukoordinaattori

Pekka Ylönen, rakennuttajainsinööri

Jokainen viikko sisältää sekä haasteita, että onnistumisen tunteita. Tässä pieni osa tällä viikolla tiimiämme ilahduttaneista asioista!

Rakennusmestarimme Heikki pääsi hoitamaan hieman rauhallisempaa, mutta tarkkuutta vaativaa hommaa tällä viikolla, kun ArtEssote -hankkeen osana toteutetun Omakuva -projektin tulokset ripustettiin seinälle. Pihla Liukkosen ottamat kuvat nuorista äideistä löytyvät kahvion laidalta, neuvotteluhuone Lumme 2:n viereisiltä seiniltä.

Heikki ripustamassa kuvia seinälle.

Perjantaina kävimme Pirjon ja Helenan kanssa kilistelemässä laseja yhteistyökumppanien uusien tuulien kunniaksi Hupaisissa tupareissa. Mainostoimisto Haaja, Metatavu, OiOi sekä 3dbase muuttivat saman katon alle toimistoyhteisöön ja tunnelma oli erittäin ilahduttava.

Viikko on ollut jälleen vauhdikas ja kevään kiivas tahti sai hanketiimimme tuulettumaan Astuvansalmen kauniisiin maisemiin. Retkeilyn päätteeksi vatsat täytettiin ruualla ja talviturkitkin taisi jäädä järveen saunomisen lomassa. Videon iltapäivän retkeilystä voit käydä katsomassa täältä.

Mari Hytönen, hankesihteeri

Perhetalon harjannostajaisia vietettiin iloisissa tunnelmissa perjantaina 1.6.2018.

Harjannostajaisissa kuultiin puheenvuorot Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelaiselta sekä pääurakoitsijan, SBS Betoni Oy:n, edustajalta toimitusjohtaja Timo Suutariselta.

Ennen perinteistä hernekeittoruokailua nähtiin Aapo Revon Nukketetteri Reaktorin esitys.

Toukokuu lähenee loppuuaan ja voit käydä katsomassa kuukauden kuvaterveiset täältä.

Yksi tämän viikon kohokohdista oli tutustumiskäynti Lappeenrantaan. Pääsimme katselemaan Eksoten uuden K-sairaalan vuodeosastojen ja päivystyksen tiloja ensimmäisten joukossa.

Tiloissa oli käytetty hienosti värejä ja taidetta sekä ulko- että sisäpuolella, huikeita Saimaa-näkymiä unohtamatta.

Kiitos Lappeenrantaan vieraanvaraisuudesta!

Kati Korhonen, suunnittelukoordinaattori

Pääaulan korjaustyöt sulkevat Mikkelin keskussairaalan pääoven ja pienentävät etupihaa maanantaista 21.5. lähtien.

Keskussairaalaan tullaan ainakin syyskuun loppuun saakka joko sisäpihan B-sisäänkäynnistä Porrassalmenkadun puolelta tai Pirttiniemenkadulta vaneritunnelin kautta pääaulaan ja päivystykseen.

B-sisäänkäynti on monelle mikkeliläiselle tuttu siitä, että Pankalammella sijainneet perusterveydenhuollon vastaanotot siirtyivät sen läheisyyteen vuosi sitten kesällä.

Sairaalaan läheisyyden pysäköintipaikat ovat jälleen vähentyneet, kun rakennustyöt etenivät Mannerheimintien puolella huhtikuun lopussa.

– Suosittelemme, että asiakkaat käyttävät Sairaalaparkkia, josta on vain muutama kymmenen metriä pääaulaan ja päivystykseen. Sairaalan pääsisäänkäynnin pihasta löytyy vain muutama invapysäköinnin paikka, kertoo ESPER-hankkeen hankejohtaja Pirjo Syväoja.

Pääsisäänkäynnin pihalle voi edelleen jättää asiakkaita, joiden kävelykunto on heikko. Jos asiakkaiden tuoja ei halua käyttää Sairaalaparkkia, niin kävelemään pystyvät asiakkaat on Syväojan mukaan parasta jättää kauemmaksi, esimerkiksi Porrassalmenkadun sille puolelle, jossa sijaitsevat muun muassa R-kioski ja kalastustarvikeliike. Työmaat ja taksien pysäköinti vievät liki kaiken pysähtymistilan Porrassalmenkadun sairaalan puoleiselta osuudelta.

Väliaikainen pääovi, sisäpihan B-sisäänkäynti on käytössä syyskuun loppuun.

Väliaikaisen pääoven eli B-oven sisäänkäynti on huomattavasti normaalia pääsisäänkäyntiä ahtaampi. Essote on järjestänyt B-sisäänkäynnille opastusta ja lisännyt opasteita, jotta ruuhkia voidaan vähentää oven läheisyydessä.

– Ruuhkia varmasti syntyy B-ovella. Toivomme asiakkailta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Vuoden 2019 loppukeväästä iso osa suuria asiakasvirtoja haittaavista rakennustöistä on ohitse ja Perhetalo ja Kuuma sairaala valmistuneet, Syväoja sanoo.

Porrassalmenkadun varressa sijaitsevan E-talon kadunvarren sisäänkäynti avataan toiseen kerrokseen meneville yleissairaalapsykiatrian, naistentautien sekä äitiys- ja sikiöseulonnan asiakkaille. Tästä ovesta ei kuljeta muille vastaanotoille.

– Pääsisäänkäynnin sulkeminen aiheuttaa sen, että myös siirtymiseen sisätiloissa menee enemmän aikaa kuin aiemmin. Asiakkaiden kannattaa siis tulla hyvissä ajoin ennen varattua aikaa, koska pysäköinti ja sisällä liikkuminen voi kestää edelliskäyntejä kauemmin, kannustaa päivystyspalvelujen ylilääkäri Santeri Seppälä.

Polkupyörille on luvassa uusi pysäköintipaikka Porrassalmenkadun varteen E-rakennuksen ja R-talon väliin.

Tulosta kartta tästä Kulkuopas päivystykseen 21.5. alkaen

Lisätietoja

Pekka Ylönen
Rakennuttajainsinööri
ESPER-hanke, Essote
pekka.ylonen [at] suomenct.fi
040 187 4456

Pirjo Syväoja
Hankejohtaja
ESPER-hanke, Essote
pirjo.syvaoja [at] essote.fi
040 359 6749

Työpäivät ovat vaihtelevia, mutta harvemmin maisema muuttuu yhtä hurjasti kuin tällä viikolla! Perhetalon työmaan nosturi puretaan ensi viikolla 14.-15.5. joten kävimme Jannen ja Pekan kanssa kiipeämässä nosturin kyytiin vielä viimeisillä hetkillä.

Perhetalon osalta koettiin jännittäviä hetkiä myös taiteen parissa. Lauri Nykoppin Koivupuisto -teoksen ensimmäinen lasi asennettiin keskiviikkona 9.5. Videon ensimmäisen lasin asennuksesta voit käydä katsomassa täältä.

Lasien asennus jatkuu syksyyn saakka, joten työn edistymistä ehtii seurata kesän aikana. Sisäpuolelle tulevan taiteen toteuttaminen alkaa ensi vuoden puolella, kun tilat valmistuvat. Ennen sitä voit tutustua Perhetalon taiteilijakollektiiviin ArtEsper -sivulla.

Niin Kuuman sairaalan kuin Perhetalonkin työmaat etenevät tasaiseen tahtiin ja rakennusten valmistuminen häämöttää ensi vuoden puolella. 

Mari Hytönen, hankesihteeri

Esper-hanketiimissä tapahtui muutos, kun kiitimme Perhetalon suunnittelukoordinaattori Emma Pukkilaa hyvin tehdystä työstä hänen jäädessään äitiyslomalle toukokuun alussa. Emman työtä suunnittelukoordinaattorina jatkaa Helena Merikoski.

Perhetalon rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti. Lasisen taidejulkisivun asentaminen alkaa ensi viikolla ja harjannostajaisia vietetään kesäkuun alussa. Videon Perhetalon rakentamisen etenemisestä välillä heinäkuu-joulukuu 2017 voit käydä katsomassa täältä.

Esper-hanke mittautti leikkaussalien ilmanpuhtauden tammikuussa 2018. Tutkimuksen suoritti Granlund Oy, jonka toimitusjohtaja Jukka Vasara esitteli tuloksia leikkausyksikön aamumeetingissä ja samalla kertoi mahdollisista EU-tasoisista leikkaussalien ilmanpuhtausstandardista.

Essote voi olla ylpeä siitä, että sen leikkaussalien ilmanpuhtaus täyttäisi jo nykyisellään tulevat normit. Jos EU-standardi astuu voimaan, pitää sairaaloiden mitata leikkaussalien ilmanpuhtaus vuosittain. 

Rakentaminen edistyy ja Perhetalon harjannostajaiset lähenevät. Käy katsomassa uusimmat otokset työmailta klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Kaikki alkoi, kun yrittäjä Pihla Liukkonen Kontrastian studiolta osallistui ArtEssote-hankkeen infotilaisuuteen ja täytti lomakkeen, jolla taiteilijat ilmoittivat kiinnostuksestaan toteuttaa taidekokeilu ArtEssote-hankkeessa.

Idea poiki ArtEssote-hankkeen pilotiksi. Liukkonen valittiin yhdeksi kuudesta toteuttajista ja hänelle valittiin yhteistyökohteeksi Ohjaamo Olkkari. Olkkarista löytyi nuorten äitien ryhmä, joka katsottiin sopivaksi pilottikohderyhmäksi.

Kuvauksia lähdettiin ideoimaan yhdessä äitien kanssa. Omakuva-projektilla haettiin piristystä Ohjaamo Olkkarin nuorten äitien arkeen.

Ohjaamo Olkkari on suunnattu 13 – 29-vuotiaille, jotka pohtivat omaan elämään ja itsenäistymiseen liittyviä valintoja. Ohjaamossa työskentelee sekä Mikkelin kaupungin nuorisotyöntekijöitä että Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) työntekijöitä.

Liukkosen esitellessä ideaa nuorille äideille seurasi aluksi hetken hämmennys, mutta kuvausten teemoja lähdettiin hyvin pian suunnittelemaan yhteistyössä äitien ja meikkitaiteilija Maria Loikalan kanssa. Kuvaukset kestivät kaikkiaan kaksi päivää ja kuvattaviksi valikoitui viisi innokasta äitiä. Teemat vaihtelivat rokkistaroista glamouriin tai glitteriin ja paikat aina studiosta tehdasmiljööseen. Täyden palvelun kuvaussessio sisälsi myös lastenhoidon, joten hyvin kokonaisvaltaisesta elämyksestä oli kiistatta kyse.

Valaistus suunniteltiin jokaiselle äidille Omakuva-projektiin sopivaksi.

”Rokkimimmi”
Kuvattavina olivat muun muassa Janna ja Riitu, joista Janna oli aiemmin tottunut viettämään aikaa enemmän kameran takana. Jannan kuvan teemaksi valikoitui ”Rokkimimmi”. Alkuun Janna tosin pohti, että osaako hän olla kameran etupuolella, mutta siihen hänen kertomansa mukaan oppii. Lopulta hän halusi ehdottomasti lähteä mukaan, jotta saa huikeita muistoja sekä pääsee irtautumaan arjesta.

– Useinkaan ei tule mahdollisuutta päästä studiokuviin varsinkaan omakuvan merkeissä, meikeissä ja maskeissa. Myös studiokuvaus on lähellä sydäntäni ja nyt siihen tarjoutui erinomainen tilaisuus tutustua läheltä, Janna kertoo.

Glamouria ja kimallusta
Riitulle puolestaan oli selvää, että hän haluaa kuviinsa saara-aaltomaista glamouria ja kimallusta. Ne olivat kiehtoneet häntä aina. Myös Riitu näki projektin hienona mahdollisuutena päästä toteuttamaan itseään ja rikkomaan rajoja. Molemmat suosittelevat myös muita nuoria äitejä ja Essoten henkilökuntaa heittäytymään vastaaviin omakuvausprojekteihin.

– Teemakuvauspäivä antaa valtavan piristysruiskeen kenelle tahansa, naiset sanovat.

Maria Loikala stailasi äidit Omakuva-projektiin.

Meikkitaiteilija Loikala on tehnyt valokuvaaja Liukkosen kanssa runsaasti yhteistyötä ja on iloinen siitä, että äidit lähtivät heittäytymään ja hakemaan räväkkyyttä kuviinsa. Tällä tavoin hän pääsi myös toteuttamaan perinteistä poikkeavaa tyyliä heille heidän visioidensa pohjalta. Liukkonen ja Loikala ovat ylpeitä malleistaan, jotka uskalsivat lähteä mukaan projektiin.

– Toivottavasti he saavat kuvista myös muutakin kuin vain hyvät kuvat, myös hyvää fiilistä, itsetunnon buustia sekä ikimuistoisia elämyksiä, Loikala sanoo.

ArtEssote on ESPER-taidehankkeen lyhyt pilottihanke, jossa testataan soveltavan ja esittävän taiteen muotoja osana Essoten palveluita. Molempia hankkeita koordinoivat taidekoordinaattorit Heidi Huovinen ja Riitta Moisander.

Teksti ja kuvat: Antti Kääriäinen

Mikkelin teatterin näyttelijä Risto Kopperi on esiintynyt Mikkelin keskussairaalan dialyysiosastolla ja hoitokeskuksessa. Taidekoordinaattorit ja taidelainaamokärry kiertävät sisätauti- ja keuhkosairauksien osastoilla. Nämä ovat näkyvää ja kuuluvaa osaa ArtEssote -pilottihankkeen taide- ja kulttuuripalvelujen juurruttamisessa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. ArtEssote on osahanke yhdessä maakuntaliiton kanssa toteutettavassa 2017 - 2018 pilotoinnissa.

Risto Kopperi on helmikuun lopusta lähtien käynyt viikoittain esiintymässä dialyysi- ja hoitokeskuksessa. Kopperin vierailut ovat osa ArtEssoten pilotointi hankkeessa.

– Olen siinä käsityksessä että sekä henkilökunta että varsinkin potilaat ovat olleet tyytyväisiä ja ilahtuneita vierailuistani, sanoo Kopperi.

Risto Kopperi esittää lauluja ja monologeja dialyysi- ja lääkehoitopotilaille hoitokeskuksessa.

Maaliskuussa on näkynyt hankekokonaisuudesta myös Taidelainaamo-kärry. Tämä osa kokonaisuutta tehdään yhteistyössä Galleria GalleriArin kanssa.
Taidekoordinaattorit Riitta Moisander ja Heidi Huovinen kiertävät taidelainaamovaunun kanssa päivittäin sisätauti ja keuhko-osastoilla.  Vaunussa noin 40 teosta, joista potilas voi valita mieluisan teoksen omaan potilashuoneeseen. Kuva toimii porttina avaamaan muistelua, keskustelua ja tietysti toimii myös esteettisenä elämyksenä katsojalle.

– Teokset ovat pieniä, niissä ovat tiedot taiteilijasta sekä vuokra ja ostohinnasta, mutta osastolla teokset ovat korvauksetta asiakkaan ilona ja virkistyksenä, sanoo Moisander.

ArtEssote pilotin mielipiteet ja kokemukset kootaan yhteen jatkosuunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on, että taide ja kulttuuri nähdään aktiivisen vuoropuhelun osana, kun on kysymys ihmisen kokonaisvaltaisesta terveyden tuottamisesta.

– Keskusteluissa kysymme: Miten taide vaikuttaa, miten tiede tutkii, miten muualla edetään taiteen ja terveyden vuoropuhelussa? Tietoa seurataan ja kerätään kansainvälisiä kumppanuuksia, kokeiluohjelmia ja tutkimusta unohtamatta, kertoo Moisander.

Tässä pilotissa on vielä tulossa mm. pienten lasten äitien valokuvaus -pilotti toteuttajana valokuvaaja Pihla Liukkonen. Sairaalakouluun menee Pikku Ketun sirkus, synnytys- ja lastenosastolla vierailee musiikkipedagogi Katja Suomalainen, nukketeatteritaiteilija Aapo Repo valmistaa lastenosaston tarpeisiin nukketeatterimatkalaukun, jne.

Kätilö Katja Mattila ja osastonhoitaja Päivi Yrjönen tekivät tuttavuutta nukketeatteritaiteilija Aapo Repon siili-nuken kanssa.

Olemme koonneet eri esittävien taiteiden sisältö- ja taitokokonaisuuksia kokeiltavaksi ja pohdittavaksi millä ehdoilla ne sopivat sairaalaympäristöön.

ESPER-hanke haluaa onnitella Future Hospital Design Jamin voittajajoukkuetta! Joukkue hoksasi hyvin, miten rakennussuunnittelussa käyttämäämme 1:1 3D-ympäristöä voidaan jatkojalostaa pelillistämällä sovellusta ja kytkemällä sovellukseen käyttäjien suora palautteen anto esim. arkkitehdille ja muille suunnittelijoille. Onnea vielä kerran Team Disaster (Jani Haiko, Mika Karppinen ja Tero Lamminpää)!

Teknologiaa ja palvelumuotoilua yhdistelevä design jam -yhteiskehittämistapahtuman valtaa Mikkelin keskussairaalan aulan ja lähitilat viikonloppuna 9.-11.3.2018. Sote- ja it-alan opiskelijat ja ammattilaiset tutkivat keskussairaalan rakennustyössä hyödynnettyjen 3D-mallien jatkohyödyntämistä.

– Vaikka kyseessä on tapahtuma, kyse on uudesta tekemisen muodosta ja avoimen innovaation alustasta. Teemme tutkimusmatkan siihen, kuinka mm. peliteknologia, 3D-mallinnus, virtuaalitodellisuus ja pelillisyys voidaan palvelumuotoilun ja käyttäjäkokemuksen kehittämisen kautta tuoda osaksi tulevaisuuden sairaalan toimintaa, suunnittelua ja rakentamista, kertoo Essoten kehittämispäällikkö Anu Salpakoski.

Rakennusten 3D-mallintaminen on lähes arkipäivää, mutta peliteknologian käyttö ja virtuaalisen todellisuuden hyödyntäminen on vasta tuloillaan. Rakennusliike U. Lipsanen ja Essoten ESPER-hanke ovat jo siirtäneet osan uuden sairaalan 3D-mallista virtuaaliseen todellisuuteen. Virtuaalisessa Kuumassa sairaalassa ja Perhetalossa voidaan vierailla jo nyt ennen fyysisen rakennuksen valmistumista.

– 3D-mallia voidaan hyödyntää myös simuloinnissa tai vaikkapa oppimispelien kehittelyssä. Vain mielikuvitus on rajana, kun tapahtumassa kokeillaan ja kehitellään nopeita prototyyppejä erilaisten haasteiden ratkaisuiksi. Samalla korostuu, kuinka digitaalisuus leikkaa läpi kaikkia aloja ja toimintaa, Salpakoski sanoo.

Tavoitteena löytää uusia ideoita

Tapahtuma on tarkoitettu sote- ja it-alan opiskelijoille ja ammattilaisille sekä muille aihealueesta kiinnostuneille. Tarkoitus on tuoda yhteen teknistä osaamista, kuten koodareita, pelikehittäjiä, muotoilua ja graafista suunnittelua sekä monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan asiantuntemusta.

Tavoitteena on löytää uusia ideoita, kokeilla mikä on mahdollista ja löytää innokkaita tekijöitä. Tarjolla on täysi ylläpito sekä mahdollisuus kilpailla palkinnoista. Yrityksille tarjolla on uudenlainen mahdollisuus yhteistyöhön ja kykyjensä osoittamiseen.

Tilaisuuden järjestävät yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Essote ja Rakennusliike U. Lipsanen.  Xamk järjestää Future Hospital Design Jamia osana Tulevaisuuden älykkäät hyvinvointi ja ruokapalvelut  -hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahastosta Etelä-Savon maakuntaliitto. Essotesta mukana tapahtumassa on Esper-hanke, joka tuo tapahtumaan  mm. 3D-peliympäristön.

Lue lisää

Kuuman sairaalan harjannostajaisia vietettiin perinteisin menoin perjantaina 19.1.2018. Työmaakierroksen jälkeen tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot pääurakoitsijan edustajalta, aluejohtaja Heikki Jalkaselta sekä tilaajan edustajalta, kuntayhtymän johtaja Risto Kortelaiselta. Paikalle saatiin esiintymään sairaalan oma SEKO (Sairaan Erikoinen KitaraOrkesteri), jonka esiintymisen löydät täältä.

Esper-hanketiimissä tapahtui muutoksia vuoden vaihtuessa, kun projektinjohtajana toiminut Jukka Rasilo siirtyi eläkkeelle. Jukan paikan otti haltuunsa Janne Kaltiainen ja rakennuttajainsinöörinä hankkeessa aloitti Pekka Ylönen. Muita henkilöstömuutoksia hankkeessa oli hankekoordinaattori Meri Tikan siirtyminen kliinisen työn pariin sekä hankesihteeri Tuulia Rajaniemen lähtö kohti uusia haasteita.

Alla kuva tämän hetken hanketiimistä.

Vas. ylhäältä: Pekka Ylönen, Kati Korhonen, Emma Pukkila, Heikki Pukkila, Mari Hytönen. Vas. alhaalta: Janne Kaltiainen, Pirjo Syväoja

Essoten hallitus kiitti 14.12.2017 kokouksessa ESPER-hankkeen rakentamisen projektijohtajaa Jukka Rasiloa hänen merkittävästä työpanoksestaan, syvällisestä osaamisesta ja lämminhenkisestä vuorovaikutuksesta yhteistyökumppaneiden kanssa. Jukka sai hallituksen puheenjohtaja Aira Kietäväiseltä kukka-asetelman, jossa yhtenä ”kukkana” oli jakoavain tuoden pehmeiden kukkien joukkoon miehisyyttä.

Jukka siirtyy loman myötä viettämään ansaittuja eläkepäiviä vuoden vaihteessa. Jukan paikan projektijohtajana ottaa Janne Kaltiainen.

Voisiko asiakkaiden lempimusiikkia soittava DJ rentouttaa hammaslääkärin odotushuoneessa? Tai voisiko kiertävä iltasatuja lukeva sanataiteen ammattilainen helpottaa osastohoidossa olevien lasten ja heidän perheiden arkea ja ikävää? Millaisia tunteita herättää vuodepotilaalle esitetty henkilökohtainen tanssi- tai nukketeatteriesitys?

Lue lisää...

Perhetalon työmaata on kuvattu heinäkuusta 2017 lähtien. Näistä kuvista on koostettu time lapse-video, josta työmaan edistymistä on helppo seurata.

Lue lisää...

Lapsiperheiden palvelut yhteen kokoava Perhetalo sai peruskiven (7.12.) Mikkelissä.

Lue lisää...

Perhetalon työmaata on kuvattu heinäkuusta 2017 lähtien. Näistä kuvista on koostettu time lapse-video, josta työmaan edistymistä on helppo seurata.

Lue lisää...

Perhetaloa ja Kuumaa sairaalaa rakennetaan parhaillaan. Molemmat valmistuvat keväällä 2019.

Lue lisää...

Vastaanottoalueen toinen vaihe Mikkelin keskussairaalalla sai Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) hallituksen siunauksen (10.8.). Jatkosta päättää lopullisesti Essoten valtuusto.

Lue lisää...

Perhetalon työmaa nappaa käyttöönsä osan Porrassalmenkatua Mikkelin keskustassa. Osa katua ja kevyenliikenteen väylä otetaan työmaa-alueeksi keskussairaalan kohdalla keskiviikosta 9.8. lähtien.

Lue lisää...

Pankalammen terveysaseman toiminnot Mikkelissä siirtyvät keskussairaalan ensimmäiseen kerrokseen maanantaina 3.7.

Lue lisää...

Mikkelin keskussairaalan alueelle tuleva Perhetalo sai lopullisen siunauksen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) valtuustossa (17.5.).

Lue lisää...

Päivystys muuttaa Kuuman sairaalan rakennustöiden alta Mikkelin keskussairaalassa. Toiminta uusissa väliaikaistiloissa alkaa tiistaina 25.4. klo 7.00.

Lue lisää...

Mikkelin Hyvinvointikeskuksen opaskartta löytyy pääaulasta. Siitä näet helposti yksiköiden sijaintitiedot.

Lue lisää...

Perhetalon ja Kuuman sairaalan rakennustyöt aiheuttavat liikennejärjestelyjä Mikkelin keskussairaalan pohjoispäässä Porrassalmenkadulla, Pirttiniemenkadulla ja Mannerheimintiellä.

Lue lisää...

Pirttiniemenkatu on suljettu yleiseltä liikenteeltä Mikkelissä Porrassalmenkadun ja Mannerheimintien väliseltä osuudelta maanantaista (13.3.) eteenpäin. Aloitusvaiheessa oleva Kuuman sairaalan työmaa tarvitsee kadun käyttöönsä.

Lue lisää...

Avajaisnauhan leikkaustilaisuuteen maaliskuun ensimmäisenpäivän aamuna kertyi kourallinen päättäjiä ja virkamiehiä sekä muutama muu henkilö.

Lue lisää...

Perusterveydenhuollon vastaanottojen siirron aikataulu Mikkelin Pankalammelta keskussairaalaan muuttuu. Purkutyöt keskussairaalan E-osassa kestivät sen verran pitkään, että muutto ei onnistu toukokuun alussa kuten oli suunniteltu.

Lue lisää...

Pysäköinti helpottuu Mikkelin keskussairaalan läheisyydessä 1. maaliskuuta aamusta lähtien, kun Sairaalaparkki avaa ovensa. Pysäköintitalo valmistuu kaksi kuukautta etuajassa.

Lue lisää...

Silmätautien yksikköön tulevien asiakkaiden reitti muuttui Mikkelin keskussairaalassa. Nykyinen Mannerheimintien sisääntulo suljettiin maanantaina 13. helmikuuta ns. Kuuman sairaalan rakentamisen esitöiden takia.

Lue lisää...

Vastaanottoalueen peruskorjaus edistyy Mikkelin keskussairaalassa. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitseva asiakaspalvelupiste on saanut uudet remontoidut tilat käyttöönsä 6. helmikuuta alkaen.

Lue lisää...

Koivikosta ideansa ammentava julkisivuteos korvaa puiston Porrassalmenkadun ja Pirttiniemenkadun kulmauksessa.

Lue lisää...

Essoten nimikkeistöä uudistetaan ja yhtenäistetään vuodenvaihteessa. Nimitys "poliklinikka" poistuu käytöstä ja jatkossa poliklinikoista käytetään kansanomaisempaa termiä "vastaanotto".

Lue lisää...

Esper-hanke sai sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusluvan. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk) allekirjoittama poikkeuslupa Mikkelin keskussairaalan 105 miljoonan rakennushankkeille tuli torstaina 6.10.

Lue lisää...

Esper-hankkeen ensimmäiset harjannostajaiset pidettiin 12.8. Kenkäverossa. Perinteiseen tapaan työn etenemistä juhlistettiin hernekeitolla ja pannarilla.

Lue lisää...

Taidetta aiotaan hyödyntää runsaasti Mikkelin keskussairaalakampuksen remontoiduissa ja uusissa tiloissa. Taidetta tulee muun muassa niin sanottuun Perhetaloon, joka rakennetaan Porrassalmenkadun ja Pirttiniemenkadun kulmaan ja Mielentaloon, joka tulee sijaitsemaan keskussairaalan nykyisissä tiloissa.

Lue lisää...

Esper-hanketta työstää perjantaisin kokoontuva ns. ydintyöryhmä. Ydintyöryhmä jäi nyt kesätauolle, mutta jatkaa ehti alkusyksystä.

Lue lisää...

Tanskalainen Systematic A/S toteuttaa yhden Mikkelin keskussairaalan uudistamisen suurista urakoista.

Lue lisää...

Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle (ESSOTE) pitkäaikaisen 55 miljoonan euron lainan Mikkelin keskussairaalan uudistamiseen ja laajentamiseen.

Lue lisää...

Mikkelin keskussairaala-alueen suuren muutosprojektin, ESPER-hankkeen vetäjä Pirjo Syväoja on huojentunut maakunnallisista sote-ratkaisuista. Etelä-Savon sote helpottaa merkittävästi sote-integraatiota keskussairaalassa.

Lue lisää...

Sairaanhoitopiirin poliklinikoiden henkilöstön ja Pankalammen terveyskeskuksen vastaanottojen henkilöstön yhteinen tapaaminen järjestetään Mikkelin keskussairaalan ruokasalissa tiistaina 8.3.2016 klo 14–16. Henkilöstön tapaamisessa viritellään uutta yhteistyötä ja tutustutaan ensimmäistä kertaa joukolla toisiimme ryhmäyttämisen merkeissä.
 

ESPER-hankkeen 1.vaiheen rakentaminen sairaalan poliklinikka-alueella on alkanut.

Lue lisää...